MITEN KIRJANPITO TEHDÄÄN – OSA I

Miten kirjanpito tehdään

Kirjanpidon ulkoistaminen kirjanpitäjälle on aika yleistä. Toiset yrittäjät kuitenkin haluavat tehdä kirjanpitonsa itse. Alkuvaiheessa siitä varsinkin on hyötyä, koska silloin yrittäjälle muodostuu hyvä kokonaiskuva siitä, mitä kirjanpitoon kuuluu. Perustiedot kirjanpidosta on hyvä olla hallussa yrittäjällä kuin yrittäjällä. Sen sijaan on mielestäni hassua, jos kirjanpito tehdään itse vain koska halutaan pysyä kärryillä yrityksen talousasioista. Kirjanpitäjän pitäisi toimittaa kyllä tarvittavat raportit tämän asian seuraamiseen. Jos ei toimita, niin jotain on vialla. Jos et tiedä mitä raportit tarkoittavat, tai haluat jotain muitakin tietoja, kerro siitä kirjanpitäjällesi. Hyvä kirjanpitäjä kyllä jeesii. Jos satut itse tykkäämään kirjanpidon tekemisestä, kukaan ei tietenkään estä sinua tekemästä sitä itse. :)

Perusasioihin kannattaa ehdottomasti tutustua, kun mietit teetkö kirjanpidon itse vai maksatko kirjanpitäjälle. Kirjanpitohan on ihan lakisääteinen velvollisuus, ja sen tarkoituksena on seurata yrityksen tuloja ja menoja. Siitä saadaan tiedot muun muassa verotusta varten.

”Miten kirjanpito tehdään?” -tekstisarjassa kerron perustietoa pienyrityksen kirjanpidosta aloittelijalle ja neuvon miten kirjanpito tehdään. Tekstit on suunnattu yrityksen perustamista harkitsevalle tai aloittavalle yrittäjälle. Ja vaikkapa sille pienyrittäjälle, joka on perustanut jo yrityksen ja kerännyt kuitteja tunnollisesti, ja nyt olisi vihdoinkin ensimmäisen vuosittaisen kirjanpitorumban ja veroilmoituksen aika. Ylipäätään näissä teksteissäni käsittelen pienten yritysten asioita. Pienyrittäjien, oli kyseessä sitten elinkeinonharjoittaja (toiminimi), osuuskunta tai osakeyhtiö. Jos liikevaihto huitelee yli 500 000 eurossa, niin harvemmin kirjanpitoa ainakaan yrittäjä itse tekee (tai jos tekee, niin toivottavasti jo tuossa vaiheessa tietää myös mitä tekee).

Tässä ekassa osassa käyn läpi kirjanpidon perusteita. Mihin se perustuu? Miten usein se pitää tehdä? Seuraavissa osissa käyn läpi käytännön tekemistä: miten laskutetaan, millainen kuitti kelpaa kirjanpitoon, miten ja millä kirjanpito käytännössä tehdään, mikä on tuloslaskelma ja tase, entä päiväkirja, miten arvonlisäveroilmoitus tehdään ja mistä siihen saa ne numerot. Lopulta pääsen ehkä tämän asiavuoren ylitse kavuttuani myös kertomaan miten tilinpäätös ja veroilmoitus tehdään.

Tästä ”kurssista” tulee huomattavan iso järkäle, koska asiaa kyllä riittää! Jos sinulla herää kysyttävää, tai teksteistä puuttuu mielestäsi jotain olennaista, lähetäthän minulle palautetta joko kommentoimalla postausta, Facebookissa tai vaikka yhteydenottolomakkeen kautta! Suurkiitos!

Mihin kirjanpito perustuu?

Kirjanpidon perusta on tosite. Tosite voi olla kuitti, lasku, sopimus, tai vaikka vain rivi tiliotteella. Tositteita on paperisia ja sähköisiä, käsinkirjoitettuja ja tietokoneella tehtyjä. Tosite on kuitenkin aina kirjallinen. Ei siis suullinen. Pienyrityksen kirjanpito alkaa tositteiden ”keräilystä”. Tämän vaiheen teet itse, vaikka kirjanpitosi hoitaisikin joku muu. Kirjanpitäjä tekee kirjanpitosi tositteiden perusteella, eli muista säästää kaikki mahdolliset kuitit ja lippulappuset huolellisesti. Hyvä keino on käydä läpi yrityksen tiliote, ja tarkistaa että kaikille tilitapahtumille on tosite kirjanpitoaineistossa.

Miten usein kirjanpito pitää tehdä?

Se ny vähän riippuu. Muutamasta asiasta: liikevaihdosta ja arvonlisäverovelvollisuudesta. Pienen yrityksen ei tarvitse hakeutua arvonlisäverovelvolliseksi, jos tilikauden liikevaihto ei ylitä 10 000 euroa. (Liikevaihto tarkoittaa muuten yrityksen myyntiä ja muita tuloja. Eli siinä ei ole otettu menoja vielä huomioon.) Monet kuitenkin hakeutuvat pienelläkin liikevaihdolla alv-velvolliseksi, koska silloin ostojen arvonlisäverot voi vähentää kirjanpidossa. Lisäksi verottaja myöntää alarajahuojennusta, jos liikevaihto on pientä.

Jos et ole arvonlisäverovelvollinen, kirjanpidon voi tehdä vaikka kerran vuodessa. Suosittelen lämpimästi tekemään sen silti useammin. Suurimpana syynä se, että se ei ole niin raskasta, kun sen tekee pienemmissä erissä. Pysyt myös kärryillä yrityksen taloudesta: Jääkö viivan alle mitään, maksatko tarpeeksi ennakkoveroja.

Jos olet arvonlisäverovelvollinen, kirjanpito tulee tehdä vähintään arvonlisäverokauden mukaisesti. Kauden voi valita liikevaihdosta riippuen pienyrittäjä itse. Se on joko 1 kk, 3 kk tai 12 kk. Vaikka arvonlisäverokausi olisikin 12 kk, suosittelen tekemään kirjanpidon vähintään neljännesvuosittain edellä mainitsemistani syistä. Arvonlisäverohommista kerron lisää myöhemmin, kun päästään tässä sarjassa ihanaan arvonlisävero-osioon asti.

Lopuksi

Tulevissa osissa siis kerron miten kirjanpito käytännössä tehdään. Jaan välillä myös hyviä ulkoisia tietolähteitä (muut blogit, verottaja), koska pyörää ei tartte keksiä joka kerta uudestaan. Netti on pullollaan ohjeita, kun tietää mistä etsiä ja ymmärtää mitä lukee. Tällä en tarkoita, että lukijat olisivat tyhmiä, vaan että teksti on välillä sellaista ammattijargonia, että pitää itsekin selata business-sanastoa samalla. ;) Näiden linkittämistä vältän. Miun tavoite onkin levittää kirjanpidon ilosanomaa ymmärrettävästi. Saa antaa palautetta tekstisarjan edetessä, miten tässä tavoitteessa onnistun.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *